Pääsiäisajan keskijuhla

3.5.2023

Pääsiäisajan keskijuhla

Kristus nousi kuolleista!

”Juhlien juhla ja riemujen riemu. Tänä päivänä kiittäkäämme Kristusta iankaikkista!” Pääsiäinen, Herramme ja Vapahtajamme kuolleista ylösnousemisen juhla on koko ihmisyyttämme koskeva juhla. Ihmisyydellemme on annettu mahdollisuus uudistua. Siksi pääsiäinen on kaiken kristillisen elämän sydän ja ydin. Se avaa luomisen ”kahdeksannen päivän”, uuden todellisuuden, uuden maailman, Jumalan valtakunnan mahdollisuudet ihmisten keskellä.

Pääsiäisajan keskijuhlaa vietetään pääsiäisen ja helluntain puolivälissä. Vanhassa testamentissa oli kolme keskeistä juhlaa: pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla. Johanneksen evankeliumi kertoo miten Jeesus lehtimajanjuhlan aikaan opetti Jerusalemin temppelissä. Kuulijat ihmettelivät kuka tämä mies oikein oli ja millä oikeutuksella hän opetti. Tämän tapahtuman, tämän kysymyksen on kirkon perinne asettanut tämän keskijuhlan vieton ytimeen.

”Minut lähetti hän, joka on totuus itse, te ette häntä tunne, mutta minä tunnen hänet, koska tulen hänen luotaan ja koska hän on minut lähettänyt.” Jeesus on Messias, Voideltu, maailman Vapahtaja, samaa olemusta kuin Isä. Hän on omaksunut ihmisluonnon ja siksi kykenee auttamaan kaikkia meitä, joita koetellaan.

Vanhassa testamentissa pääsiäistä vietettiin Israelin Egyptistä vapautumisen muistoksi ja
helluntaita Jumalan antaman lain kunniaksi. Kristuksen kirkossa pääsiäistä vietetään synnistä,
kuolemasta ja pahan vallasta vapautumisen juhlana ja helluntaita hengellisen lain, uutta elämää
luovan lain, Pyhän Hengen läsnäolon ja toiminnan juhlana

Pääsiäisliturgian saattolauselma, psalminjae (68/67:27): ”Kiittäkää Jumalan seurakunnan kokouksissa, kiittäkää Herraa te, jotka olette Israelin lähteestä” – tai toisen käännöksen mukaan: ”Kiittäkää Jumalaa kirkoissa, Herraa Israelin lähteistä”, johtaa meidät Jumalan elävöittävän sanan lähteen luo.

Vesi, kastevesi on elävää vettä, joka puhdistaa ja uudistaa meidät. Tälle lähteelle meidän on hakeuduttava päivästä päivään.

Niinpä vietämme halvaantuneen parantamisen sunnuntaita, samarialaisen naisen ja hänen löytämänsä elävän veden sunnuntaita, sokeana syntyneen mutta maasta ja vedestä muotoillut silmät saaneen miehen sunnuntaita. Meitä yhä uudellleen ja uudelleen kutsutaan ”juomaan uutta juomaa, ihmeellisesti vuodatettua, ei hedelmättömästä kalliosta, vaan Kristuksen haudasta, josta on kuolemattomuuden lähde virrannut.”

Pentekostarionin, 50 päivän juhla-ajan, tultua keskiväliin rukoilemme: ”juota minun janoava sieluni hurskauden vedellä, sillä sinä, oi Vapahtaja, olet kaikille huutanut: Joka janoaa, tulkoon luokseni ja juokoon, oi elämän lähde, Kristus Jumala, kunnia olkoon sinulle… Tulkaa ja ammentakaa kuolemattomuuden vettä.”

Armo virtaa sekä pääsiäisestä että helluntaista. Otamme vastaan hurskauden veden ja tulemme
Jumalan lapsen asemaan.

Voimme astua sisälle uskon salaisuuteen, tulla pelastuksesta osallisiksi. Niin näemme hänet, todellisen valon, Kristus Vapahtajan, joka tuli maailmaan pelastamaan. Aamen.

Arkkimandriitta Andreas